Rakas Sigmund,

Christina Holmlund

11.09. – 07.10.2012

Esittely

Rakas Sigmund,

tunnustan, olen ollut jo jonkin aikaa impulssien ja intuition vietävissä. En ole ollut looginen ja järjestelmällinen, vaan suorastaan mahdoton. Olen luonut muistikuvien sopan, leikkinyt ajatuksilla, tehnyt niistä kuvia ja nauttinut siitä.
Kuvien rakennusmateriaalit ovat mielikuvat, muistikuvat, sulatettu vaha, japanilainen ohuen ohut gampi- paperi, räväkät pigmentit, maalikerrokset ja lyöntikulta. Niitä lisätään, poistetaan, leikataan, peitetään, piilotetaan, kaivetaan esiin. Ohjenuorina leiki, heittäydy, yhdistele, hulluttele, luo uutta ja yhdistä vanhaa. Luovu, ole epävarma. ”Kill your darlings”, sanoi joku.

Eikä se ollut se, joka sanoi että psyykkinen apparaatti, siis mieli, on toistensa päälle asettuneita kerrostumia, muistijälkiä, merkkejä, kirjauksia ja tallenteita. Niissä tietoisuus ja muisti valssaavat keskenään, tietoinen muuttuu muistoksi ja tallessa oleva tunkeutuu tietoisuuteen. Sigmund, sinun mielestäsi muisti on kuin vahalehtiö, Wunderblok, jonka pintaan muistikuvat, kokemukset ja tunteet jättävät jälkensä. Näennäisesti peittyneet tallennukset näkyvät tietynlaisessa valossa tai sopivasti kutkutettuina esiin.

Kuvilla on moniulotteinen todellisuus ja jokaiselle oma lukuoppi.
Tarjoan ajatuksellisen reittioppaan hahmottamaan tekoprosessia ja kuvien sisäistä maailmaa.

Kuviin ovat ujuttautuneina kasvit, luonnontiede, hevoset ja täytetyt eläimet. Vieras metsä. Yläpuolellani puiden oksat muistuttavat sukujuuria tai impulsseja välittäviä hermoratoja. Vahakerrosten sisällä on viestejä. On kaupan kärryistä löytyneitä ostoslistoja, merkintöjä päiväkirjoista, vanhoja kouluaineita, vastaanotettuja kirjeitä, muistilappuja ja kirjoitettuja pikaisia havaintoja. Ja eräs kuolema, jonka seurauksena muutin henkilöhistoriallisen näyttämön kulisseihin.

Kuvien sisältä löytyvät diktaattorit, Syyria, Etelä-Amerikka ja käsittämättömät poliittiset kerrokset. Simón Bolívar, valistusajan sankari. Hän unelmoi vapaudesta, itsenäisyydestä, sekä omenia syövästä neidosta ja villistä laukasta. Tai karnevalistisesta prinsessasta, jonka pään sopimattomat ajatukset kasvavat hallitsemattomina kohti korkeuksia. Mitä muuta voisikaan tehdä politiikan ja uskonnon välissä olevalla saarekkeella? Hetken ymmärsin miksi Dona Carmenin kuvaamataidon tunneilla istuimme luokassa tekemässä lehdistä paperisilppua, joista sormet liimautuneina yhteen rakensimme pointillistisia eurooppalaisia ihannemaisemia.
Kemiö. Huomionkipeä, pastelliliiduista vaaleanpunaiseksi värjääntynyt koira. Uskomaton kesä isotissisten emäntien keskellä, työhuone takapihalla ja salmen toisella puolella pitkästynyt eläkeläinen, joka antoi päivä toisensa perään moottorisahan laulaa.

Horisontti. Matka horisontin taakse voi tarkoittaa pitkiä hyvästejä ja uuden elämän alkua. Jokaisella koiralenkillä edessäni avautuu meri, lupauksien horisontti ja jatkuvasti muuttuva maisema. Toistan kuvausrituaalia, seison samassa paikassa ja otan kuvan. Myöhemmin valokuva-albumista löytyy kuva kahdesta pojasta Ursinin uimalan luona, joka on otettu lähes samasta kohdasta.

Kuvat ovat tarinoita ja polveilevan muistin kannatinkeppejä.

Kiitos lapsi, mies, sisko ja koira sekä pitkämieliset ystävät.
Kiitos Waltari, Nousiainen, Neruda, Nevanlinna, Carpelan ja Jotuni. Kiitos PJ Harvey, ZapMama, Veloso, Gil, 22pistepirkko, Dylan ja Queen. Kiitos tuuli, meri, linnut ja aurinko.
Anteeksi huomiotta jäänyt puutarha.

Christina Holmlund

Teokset

  • Christina Holmlund - Simón Bolivarin uni 1
  • Christina Holmlund - Äidit
  • Christina Holmlund - ko-ti-ni
  • Christina Holmlund - Herra Marshall lähetti kirjeen
  • Christina Holmlund - Outo sijamuoto
  • Christina Holmlund - Leimahdus ja hiipuminen
  • Christina Holmlund - Wunderblok

Näyttelypaikka

Galleriatila on 56 neliömetriä, kaksi suorakaiteen muotoista tilaa, pituussuunnassa katuun nähden. Ikkunat etelään päin, hyvin valoisa.

Reittiopas

Klikkaa karttaa suunnitellaksesi reitti